27. lokakuuta 2010

Verkostokeskeinen strategia ei ole helppoa


Teimme vajaa vuosi sitten strategisen päätöksen keskittyä lisäihmisten palkkaamisen sijaan kaveruusverkoston kasvattamiseen ja ruokkimiseen. Kiersin yrityksiä Turun seudulla, käteltiin ja sovittiin asioita. Kaikki nauroivat. Yhteistyön solmiminen kahden yrityksen välillä tuntui yhtä helpolta kuin kaverin lisääminen naamakirjaan. Sain niitä kasaan sellaisen tiun verran. Käytännössä naurettu kadenpuristus on ollut kuitenkin vaikea pukea molemmille hyväksi liiketoiminnaksi.

(Btw, verkostoahan on huudettu nyt kolmatta vuotta jokaisessa seminaarissa ja hankkeessa - yhtä vaikea niitäkin on pukea toimivaksi liiketoiminnaksi)

Meille Viidakkorummussa on aina ollut tärkeää kuulu "hyvä meininki!". Ei sen väliä jos joskus tulee näpeille, siitäpä oppii ja ei sen niin väliä sittenkään vaikkei opi, jos on kiva toimia. Mutta monille asia ei ole noin. On CRM:t, keskijohtajat ja "näennäisrento meininki". Heidän kanssaan on käytännössä vaikeaa kun yhtälöön lisätään kolmas osapuoli, asiakas. Syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

On tärkeää että löytäisi samanlaisen ja -henkisen kumppaniyrityksen jonka kanssa kulkea käsi kädessä. Sellaisia vaan ei ole helppo löytää. Pitää tietää kuka pystyy ja osaa asiakkaan pyynnön toteuttaa? Joku osaa hyvin perus-IT:n, joku flashanimoinnit, toinen mobiilin, MUTTA: Monikaan ei osaa tai suostu ajattelemaan markkinointimielisin aivoin, joka on usein asia jota asiakas etsii. Miten myydä parhaiten asiakkaan tuotteita ja palveluita? IT- ja ns. uusmediafirmat ovat usein asiapohjaisia asiatekijöitä. Ne tekevät hommansa ihan helvetin hyvin, mutta asiakas saa usein vain sen mitä tilaa. Mitäs jos asiakas saisikin enemmän?

Yhtä vaikeaa on asiakkaan suhtautuminen uuteen tekijään: Mitäs jannuja nämä ovat? Ei hajuakaan osaamisesta tai luonteista. Asiakas usein luottaa juuri sinuun sen perusteella mitä olet puhunut, visioinut ja ennen kaikkea, tehnyt hänelle.

Parhaaksi yhtälöksi on osoittautunut asiakkaan ja kaveruusyrityksen suora yhyttäminen jos itse ei ehdi projektia hoitaa. Sitä taas moni ei tee, koska pelkää asiakkaan lipsuvan pysyvästi itseltä pois. Ei tullutkaan ali- vaan ylihankintaa! Ja rehellisesti on sanottava: mukavat ja parhaat asiakkaat pidetään AINA itsellä, come hell or high water!

Jos saat kaveriyritykseltä asiakaskontaktin, se johtuu useasti myös siitä, että asiakkaasta on jäänyt "vaikean tapauksen fiilis". Se tarkoittaa usein hirveää säädön (puhelut, mailit, tapa puhua ja kohdella tekijää, aliarvioiva asenne, jne.) määrää suhteessa saatavaan rahaan.

Eli aina kun puhutaan meistä ihmisistä, keskinäinen kemia ratkaisee kaiken. Yksi lempilauseistani on Johan Galtungin (olen kertonut tämän ennenkin): Kaikki lähtee kahden ihmisen kohtaamisesta: avioliitot, sillan, jättitankkerin tai vuoristotunnelin rakentaminen, sota, hittibiisi tai kilpa-auton kuppipenkki.

Jari, VIIDAKKORUMPU

26. lokakuuta 2010

Kerta- vai osamaksulla?

Olemme kartoittamassa verkkotöiden hinnoitteluvaihtoehtoja, ja mietimme, jos jatkossa tarjoisimme kahta eri maksuvaihtoehtoa: Kertakirpaisu tai Velkavankeus, eli käytännössä tuo tarkoittaisi esim.:

  • Jos verkkotyö maksaa 5000€, ykkösvaihtoehdossa maksat 5000€ ja hostingista kk-maksuna 50€. 
  • Toinen vaihtoehto on osamaksu, jolloin maksat perusmaksun, luokkaa 1200€ ja vastaavasti korkeamman kk-maksun, esim. 150€/kk.
Kumpi sinusta on parempi, vai riippuuko tilanteesta? Aloittelevalle yritykselle pieni alkumaksu lienee parempi?

Jari, VIIDAKKORUMPU

13. lokakuuta 2010

Markkinointityö on pään kuumentamista/kuumentumista

Harvoin saan enää tehdä tai keksiä ns. isoja asioita, kuten esimerkiksi suurehkon firman markkinointi/ myynti/ verkkotoimintasuunnitelmaa 1-3 vuodeksi eteenpäin. Nyt olen taas saanut. Ja kuuppakello on ihan sekaisin (heräsin juuri 2,5 tunnin jälkeen klo 16.02).

Olen miettinyt 3-4 vuorokautta putkeen, ja sen jälkeen kirjoittanut, heittänyt virtuaalipartikkeleita ja muita virtuaaliroskiin, kirjoittanut ja kirjoittanut yön. Tänään heräsin klo 4.55, ja tiivistin ajattelun sekä kirjoitukset kuuteen Keynoteslideen. Sen jälkeen testasin aivoni nuorempaa Salmista vasten. Jessus että olenkin kaivannut kunnon aivoliikuntaa! Huomisaamuna testikumppanina nro. 2 on Satumaan multimediatsaari (you know when you know).

Laittaisin niin mielelläni luomani presentaation julki (jahka kisassa voitettu asiakas sen siunaa?), mutten raaski. Siihen meni liikaa synapseja. Ja jos asiakas ei sitä siunaakaan, God forbid, niin heitin kymmeniä tunteja yöpäivätyötä nurkkaan.

Tällaista, alalle tunkevat nuoret, on markkinointityö parhaimmillaan. Jos, ja toivon mukaan kun alamme edetä suunnitelmieni mukaan, saamme tehdä uudenlaista, verkkoon painottuvaa markkinointia pitkään samalle asiakkaalle. Jos se vielä toimii kuin häkä, tulospalkkio varmistaa, etten ajanut aivojani ylikuumaksi vaan huvin, mutta myös rahan vuoksi. Peukut.

Jari, VIIDAKKORUMPU

6. lokakuuta 2010

Verottaja estää todelliset crowdsourcing-sovellukset


Olemme kohta lanseeraamassa Osulaa. Sen on tarkoitus olla aito crowdsourcing-sovellus, eli siellä käyttäjät pääsevät aidosti keskustelemaan, kehittämään ja parantamaan sovellusta.

Ajatukseni oli tarjota hyville ehdotuksille palkkioita, rahana tai tavarana. Suomen verottaja vaan ei ymmärrä mitään uusista verkkosovelluksista tai -malleista. Verottajan säännöstöt perustuvat kaikki vielä perinteisiin tuottaja-kuluttaja -malleihin.

E siitä vittu mitään tule, jos jokaiselta on pyydettävä verokortti ja toimitettava kankea "palkan lasku". Jos Suomesta oikeasti halutaan kasvuyrityksiä maksamaan päättömiä tulevaisuuden menoja ja kuluja, NYT viimeistään pitää kehittää uusiin liiketoimintamalleihin soveltuvia, joustavia verotuskäytäntöjä ja sääntöjä.

Niissä voisi hyödyntää esim. uusia pienverkkomaksupalveluita, joiden kautta on kätevää maksaa rahalla. Maksava yritys kattaa maksukulut, mutta saaja saa palkkion verovapaana?

Ai niin, sitten heräsin ja muistin että en olekaan Nokian Ollila vaan Viidakkorummun Liitola.

Jari, VIIDAKKORUMPU

5. lokakuuta 2010

iJobs, MS Facebook ja erehtymisen ihanuus

On hienoa huomata, että Töiden Terokin, eli Steve Jobs Omppuineen osaa epäonnistua. Olen vannoutunut Macisti, mutta uusi iTunesin sos. med. sov. Ping on ihan susi. Samoin Applen uusi "mainoskanava" iAds tuntuu piiputtavan pahasti. Padistäkään en menisi vannomaan.

Ping on kuin Nokian sovellus keskellä neroutta (iTunes). Se on se isän väkisin jalkapallojoukkueen ensimmäisiin treeneihin käskemä ujo poika. Seisoo takarivissä hiljaa, ja toivoo että kärsimys loppuisi.

iAd taas vaikuttaa olevan puhdasta ahneutta ja suuruudenhulluutta. Apple tahtoo osansa mediaeuroistakin. Itse asiassa 40% osan. Siihen päälle se haluaa myös kontrolloida mainoksien sisältöjä, a-a-a.
iPadkin, vaikka moisen ammattimielessä tulen ostamaan, on Ompputuote, joka ei ole vakuuttanut minua.  Ehkä sen tekee ensi vuonna iPad 2? Pad on kooltaan liian suuri ollakseen kätevä älypuhelintietokonezydeemi ja taas hallittavuudeltaan liian hankalan slikki sämpylä ollakseen tietokone. Lisäksi siitä ei ole hyvä lukea, toisin kuin uudesta Kindlestä, johon olen ollut huisin tyytyväinen.





Apple sattuu olemaan maailman suljetuin yhtiö, joten se EI voi tehdä onnistunutta sosiaalisen median sovellusta tai kontrolloida omaa mainoskanavaa. Laitteiden teossa se on ylivoimainen, softakonsepteissa sekin Nokioituu. Kiva huomata.

Facebookinkin kunnian päivät tuntuvat olevan takana. Mark Zuckerbergin lausunnoista päätellen siitäkään ei tule sitä "suurta hienoa yhtiötä", vaan sekin sortuu ylimielisyyteen ja ei kuuntele käyttäjiään. Saas nähdä mitä David Fincherin uusi leffa tekee Facebookille. Veikkaanpa ettei hyvää.


On lohdullista huomata, nyt kun olemme itsekin lanseeraamassa omaa pientä kanavaamme, Osulaa, että suuressakin maailmassa osataan kämmäillä.

Jari, VIIDAKKORUMPU

4. lokakuuta 2010

I LOVE TURKU -tuotteet nyt myynnissä kaupassamme


Melkomoisen ennakkosuosion aiheuttaneet I LOVE TURKU -tuotteet nyt tilattavissa kaupastamme.

Kehitimme tuotteen Ruolan Ekan Turun matkailua arvostelleen lehtikirjoituksen pohjalta. Siinä Eka kaipali Turulta pitkäjänteisempää ja klassisempaa markkinointia, ja hän nosti esimerkiksi kuulun NY-paidan.

Siitä sitten päättelin, että Turussahan kaikki kehutkin aloitetaan kieltolauseella, joten ei muuta kuin tehdään turkulaisversio oikealla NY-fontilla. Tuskinpa tätä ihan hirveästi Turun ulkopuolelle menee, mutta eihän teistä tiedä.

Ja niin, kaikki tulot lahjoitamme edelleen Nakurun Lapset ry.:n hyväksi.

Jari, VIIDAKKORUMPU