Ei menny niinku Strömssössä

Hetki torstaina 20.05.2010 klo 11.16 - 12.33.

Saimme sähköpostia. Suut aukenivat, emme saaneet happea. Nyrkki nousi ilmaan ja lämähti pöytään. Katsoimme toisiamme, suut auki, nyt jo usea nyrkki pöydässä. Ensimmäinen kommentti sisälsi vain tunnettuja käsimerkkejä. Toinen pelkkiä konsonantteja. Kolmas oli hiljaa, ei uskaltanut edes katsoa meihin muihin.

Seurasi 33 minuuttia raskasta kiroamista, tilanteen purkua ja järkeistämistä.

Rauhoittumistauon jälkeen mietimme yhdessä jatkosuunnitelmat ja sovitut toimet. Tästä lähtien mennään "ei-Viidakkorumpumaisesti", eli tehdään vain tilatut työt, alennuksia ei anneta. Joskus se ei vaan riitä, jos olet mukava ja teet työsi hyvin. Joskus tulee näitä, perkeleitä. Liityimme tänne. On muuten loistavaa neroutta perustaa moinen ryhmä.

P.S. Meille oli muuten vasta toinen nelivuotisen taipaleemme aikana.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Näin ei saisi julkisesti puhua (kirjoittaa)

Otsikon kielto on kieltoa vaille valmis. Joskus on pakko julkisesti kiroilla. Josko se jelppisi oloa? Avaisi sydämen koloja.

Tttuperkamalautana!!!

...helpottaa....(tänään olisi pitänyt jäädä kaappiin sykkyrälle, turvaan).

Jari, VIIDAKKORUMPU