Annie Leibowitz - life through a lens

Aina silloin tällöin törmää johonkin hyvin, hyvin inspiroivaan ja vaikuttavaan.

Juuri katsomani dokumentti maailman parhaasta muotovalokuvaajasta, Annie Leibowitzista, oli sellainen. Dokumentin nimi oli osuvasti Life through a lens, koska sitä hän sanoi elämänsä olevan: hän rajaa kaiken mihin katsoo, koko ajan.

Annie aloitti kuvaamisen legendaarisena aikana ja legendaarisessa paikassa, Rolling Stonessa 1960-luvun loppupuolella. Lehden toimitus ”eli koko ajan kokaiinipöydässä”, ja nimet olivat kaikki tulevia legendoja alallaan: Hunter. S. Thompson, joka kuulemma oli ihan koko ajan sekaisin, mutta nero, Jann Wenner, nuori innovatiivinen toimituspäällikkö ja Tom Wolfe, poikkeuksellisen lahjakas kirjoittaja, muutamia mainitakseni.

Rolling Stonesta Annie siirtyi katkaisuhoidon jälkeen Vanity Fairiin, ja siitä edelleen Amerikan Vogueen. Nyt hän voi kuvata mitä haluaa, koska haluaa.

Kuvia katsoessa huomaa neron silmänjäljen. Monesti hän saa kuvattavasta irti paljon enemmän kuin kohteella on antaa. Tulee mieleen intiaanien sanonta: ”kamera varastaa aina palan sielua”.

Annie ystävystyi, rakastui, ja eli elämänsä tunnetun intellektuellin, ja älykkään ”naisasianaisen” (?!??!?!?), Susan Sontagin kanssa, kuvaten rakkaansa julman lopunkin uskomattoman kauniisti.

Kaikesta tuosta lahjakkuudesta huolimatta dokumentissa oli yksi lause, joka ansaitsee oman kappaleensa. Miettikääpä sitä tovi:

”Me vain käväisemme toistemme elämässä”

Jari, VIIDAKKORUMPU

Emmateatteri

Asiakas: Mainostoimisto Satumaa/ Emmateatteri
Työ: www.emmateatteri.fi
Projektin kesto VR:n osalta: n. kaksi viikkoa

Röh vaan, kun teatterin sivutkin voipi olla kauniit! Jukka paini kasaan jumalattoman tyylikkäät sivut Emmateatterille, kiitos Satumaan Siipolan Marin hienon tyylitajun ;)

Dunlop Hiflex

Asiakas: Mainostoimisto Revolver/ Dunlop Hiflex
Työ: www.hiflex.fi
Projektin kesto VR:n osalta: n. kolme viikkoa

Perustyylikäs verkkosivusto perusteollisuuteen. Kristian urakoi Dunlop Hiflexille hienon kokonaisuuden, jossa 2-vaiheessa olisi tarkoitus siirtää yrityksen tuhansista tuotteista koostuva "myyntireppu" tietokantapohjaiseksi. Hyvähyvä.

Ja hei: se pomppubanneri ei ole meidän ;)

Kannettava ompelukone - Smart Stitch

Miksi ottaa vähän, kun voi ottaa paljon?


New Portable Sewing Machine Lets Sweatshop Employees Work On The Go

Jari, VIIDAKKORUMPU

PO Korhonen

Asiakas: Mainostoimisto Satumaa/ PO Korhonen
Työ: www.po-korhonen.fi
Projektin kesto VR:n osalta: n. kolme viikkoa

Martelaan kuuluva PO Korhonen sai Ranin käsistä uudet, upeat verkkosivut.
Kyllä suuret kuvat tekevät sivustosta kauniin! Käsityönä käsityöfirmalle, siis.

Auta Aasian fantteja

Thaimaassa liikkuessa törmää usein norsunpoikasiin, jotka kulkevat turistialueilla omistajansa/ kouluttajansa (Mahutinsa) kanssa kerjäämässä ruokaa ja rahaa. Norsut ovat huumattuja, jotta ne kestäisivät metelin, kirkkaat valot, autot ja ihmiset. Tie turistimagneetiksi on uskomattoman julma ja sadistinen. Siihen kuuluu mm. koko ruhon alueelta puuhun sidottuna eläminen.

Norsuja piilotellaan moottoriteiden alla päivisin, kiinnitettyinä puuhun n. metrin pituisella kettingillä. Piilottelun syy löytyy lainvastaisuuden lisäksi Thaimaan historiasta ja Buddhismista. Norsu on aina ollut Aasiassa pyhä ja arvostettu eläin. Sitä on käytetty sodissa ja metsätöissä hevosten tapaan, ja sitä palvotaan edelleen mm. kuninkaan valtaa symboloivana eläimenä (valkoinen norsu). Syötävää vankeina pidetyt norsut saavat keskimäärin pari sokeriruokoa/ kärsä, kun tarvitsisivat 100-250kg/päivä.

Suurin syy siihen, miksi ”ongelmanorsuja” nykyään näkyy kaduilla, näytöksissä, ja sirkuksissa niin runsaasti, johtuu sekä valtavien metsähakkuiden kieltämisestä, että turisteista. Norsuja käytettiin metsähakkuissa raivaamassa valtavia puunrunkoja pois hakkuualueilta. Hakkuut kiellettiin kokonaan 70-luvulla. Turistit taas tietenkin tuovat helppoa rahaa. Tukemalla näitä ”hälfäss-sirkuksia” jmv. hässäköitä, varmistamme siis eläinten julman kohtelun jatkossakin.

Hollantilaiselle Antoinette van de Waterille kaikki tuo oli liikaa. Hän kävi vapaaehtoistyöntekijänä norsujen pelastusfarmeilla, kunnes päätti siirtyä tekemään niiden hyväksi täysipäiväisesti töitä. Nyt Antoine ja thainainen Sangduen ”Lek” Chailert ovat perustaneet, ja pyörittävät omaa järjestöä, joka pyrkii pelastamaan nuo katu-fantit, ja palauttamaan kärsimyksessä eläneet eläimet takaisin luontoon ostamalla ne omistajiltaan vapaaksi. Lisäksi he yrittävät saada thai-ihmisten kunnioituksen norsuihin takaisin, kiertelemällä kouluissa, temppeleissä jmv. paikoissa kertomassa norsujen tilanteesta. Heidän järjestöllään, Bring The Elephants Home, on koko ajan kasvava luonnonpuistoalue Thaimaan Pohjois-osassa, lähellä Chiang-Maita, johon nuo vapaaksi ostetut jätit tuodaan elämään norsun tavoin, ja joita autetaan luottamaan taas ihmisiin.

Viidakkorumpuna tuemme sellaisten järjestöjen toimintaa, jossa yhden ihmisen päättäväisyys ja tahto on perustana (se on 2000-luvulla harvinaista herkkua). Pyydämmekin nyt sinua mukaan talkoisiin, jossa on tarkoitus ostaa lisää metsäalueita BTEH-järjestön maille. Levitä sanaa ja lahjoita mitä pystyt. Kerätään yhdessä helmikuun loppuun mennessä iso Suomipotti. Voit lahjoittaa mm.:

-adoptoimalla oman norsun
-ostamalla palan viidakkoa
- tai liittymällä firmasponsoriksi

Kiitos avustasi.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Sadan vuoden yrittäjä

Aina nöyrä kaima pistää taas sesongin trendit rennosti ruotuun. Hohhoh ja sori. Tekis mieli mutku ei jaksa kato.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Paras mainos

Heti vuoden alkuun rävähtää. Tuotantokin on huippua, mutta mainoksen musa vie vielä tekniseltä toteutukseltakin jalat alta. Pryypryy!

Jari, VIIDAKKORUMPU

Kaverit lomalla

Lomalla tuli taas ahmittua muutamia ”tuotteita”, joista on pakko panna ”Viidakkorumpua” liikkeelle:

TV on the radio: Dear Science

Vaikeasti avautuva yhtyeen toinen albumi, joka palkitsee sitkeän musiikin ystävän. Ts. tätä pitää kuunnella. Nykiläisnelikko sekoittaa lähes kaikkea rytmimusaa onnistuneesti, ja pitkästä aikaa voi sanoa törmänneensä johonkin uuteen.

Paolo Coelhon kirjat

Toivoa, neuvoja ja viisautta meille pallon tallaajille tarjoaa brasilialaismestari. Pyhiinvaellus ja Alkemisti lienevät monille tuttuja, mutta vähemmän tunnetutkin ovat lukemisen arvoisia.

The Wire –tv-sarja

HBO:n mestarisarja Baltimoren poliiseista, jengeistä ja ylipäänsä likaisesta maailmastamme. Realistisen tarinankerronnan parasta a-luokkaa. Kolme kautta katsottu, kaksi jäljellä. Btw, hienoa toimintaa taas suomen teeveeltä...."langalla" on tullut kait jo vuoden verran - keskiyön jälkeen?!?!?!?!?!? Watch more (best) TV!

Bushmill’s classic + Bailey’s classic + jäätä

Meille nautiskelijoille, vaikka irkut väittävätkin Bushmillsin olevan ”protestanttiviskiä” ;)

Perunamuusi, lihapullat, ja suolakurkut

Itse tehtyinä tietysti. Ei ole parempaa.

Hyvää uutta vuotta 2009 kaikille vakilukijoille, joita on taas tuplasti enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kiitokset!

P.S. Ja tietysti myös B.B. Kingin sekä Bob Marleyn itse tehdyt best offit...riitti muuten hieman kuuntelemista, että sai miesten parhaat mahtumaan alle 30 biisiin ;)

Jari, VIIDAKKORUMPU

Onko AD:n taivuttava digitaalisuuden edessä?

Vielä on paljon markkinointiesimerkkejä, jossa toimiston AD määrää edelleen lähes Pol Pot -maiseen tapaansa, millaiselta "asiakas näyttää ja maistuu sille suurelle yleisölle". Fontti on se, mistä ko. AD pitää juuri sinä hetkenä, väreihin ei kosketa, ja marginaalit tekstilaatikon ja kuvan välissä ovat 0,25, tai loppuu kaikki mielenkiinto.

Paljon on tehty hienoa markkinointimateriaalia kun vain yksi on se päämäärääjä, vain se yksi on meitä hallinnut. Yhdeksän tapausta kymmenestä muokkautuu lopputulemaansa kuitenkin siten, että "korjauksiin" ovat vaikuttaneet asiakasyrityksen markkinoinnista vastaavan aviomiehen saunassa latomat kommentit, isosiskon aina jyrkkä ja tuomitseva mielipide, sekä "testauskierros" firman kahvipöydässä.

Miten suhtautuvat kaikki maailman vahvatahtoiset yksinvaltiaat, eli markkinoinnin ammattilaiset, kun eteen liukuu digitaalisuuden mukatietävä, suuriin tietokantoihin ja ristikkäisanalyyseihin perustuva toimintatapa? Menevätkö AD:t ja markkinointipäälliköt jättiläispandan ja lumileopardin viitoittamalle tielle elon marginaaleihin? Sillä "uusien tapojen mukaisesti" mainosviestin koko sisältö näytetään esim. sivuston kävijälle sadoin eri variaatioin. Tärkeää ei ole tyylikkyys, vaan purenta. Jollei mainos aiheuta kävijän reagointia, se on huono.

Voiko mukatieteellinen*, erilaisiin segmentointeihin ja analyyseihin perustuva markkinointi valloittaa maailman seuraavien vuosikymmenten kuluessa? N.Y. Times kertoo, että keinoja kehitellään täyttä päätä:

“The traditional creative process right now is not structured to essentially deliver hundreds of permutations, or hundreds of ideas for messaging”.

Suomessa tosin 90% digitaalisesta mainonnasta on edelleen "ne viisi erikokoista banneria, max. 30kt/ kpl".

Itse en usko enää bannereihin, mutta en usko yleispäteviin tietokantaratkaisuihinkaan. Uskon siihen, että asiakkaalla pitää olla ylivertainen tuote verrattuna kilpailijoihinsa. Sille kun tekee mainoksen, paperisen tai digitaalisen, se myy varmasti. Lisäksi uskon, että ihmiset, jotka pitävät yrityksen tarjoomasta niin paljon, että antavat sille tietonsa ilmaiseksi, heitä pitää helliä ja palkita, eli lue: PAL-VEL-LA). Se, ketä sen tekee, voittaa aina.

(Mukatieteellinen -sana johtuu omista kokemuksistani kohdeanalyysien vielä liian ohuissa perusteissa, jotta niitä voisi täysin sydämin perustella tieteellisiksi)

Jari, VIIDAKKORUMPU

Where the hell is Matt?

Matt Harding, entinen videopelien suunnittelija, sai työstään tarpeeksi, pakkasi reppunsa, ja lähti tyttöystävänsä kanssa kiertämään maapalloa.

Sattumalta tyttöystävä kuvasi Mattin tyhmän tanssin jossakin kaukana, ja he laittoivat sen youtubeen. Hetken päästä näitä typeriä tanssiklippejä oli katsottu yli 10 miljoonaa kertaa. Sponsorit heräsivät, ja nyt pariskunta jatkaa maailmankiertoaan, ja tanssimista sponssirahoin. Not bad.



Jari, VIIDAKKORUMPU

Vetäydymme korvatunturille

Kerro meille, mitä näihin yrityksen joulukirjeisiin voi kirjoittaa,
että niillä olisi olemassaoloonsa oikeuttava funktio?

Jos kerromme tosi rehellisesti mitä olemme tehneet, ja kenen kanssa,
liikevaihtomme tipahtaa, ja joillekin tulee paha mieli. Jos taas kerromme melkein
mitä olemme tehneet, se on valhe.

On siis parasta kertoa ihan vaan niitä-näitä, ja toivoa, että joulu kultainen
tulee silti meille kaikille. Meidän pääjoululahjamme menee kummipoikamme
Kizito Ouman järjestölle: teemme Nakurun Lapset ry.:lle uudet hienot verkkosivut
vuoden 2009 alussa.

Viidakkorummun niitä-näitä on nyt lueteltu alla (voit siis hypätä nyt tekstin
loppuun, jossa kiitämme sinua):

* Viidakkorumpu toimii edelleen hienosti, vaikka syyskuussa näyttikin
koko alalla melko pahalta
* Otimme Jukan mukkaa (eli Jukka Kokko on nyt vahvasti vain Rumpulainen)
* Jari vaihtoi jo koneensa MAC:iin, muut seuraavat perästä
* Otimme käyttöön tiskaus-salaseuran
* Seinällemme ilmestyi lomailevan Breshnevin reteä kalsarikuva
* Teimme töitä entistä laajemmalle asiakaskunnalle
* Söimme aamuisin mm. Eloveenan vadelmakaurapuuroa
* Oy Kuningaskebab Ab aiheutti meille keskimäärin 16 kg:n painonnousun
* Emme pelanneet yhtään Wiillä
* Otimme käyttöömme iPhonet, joihin aiomme tehdä sovelluksia
* Aloitimme ammattimaisen verkkostrategiakonsultoinnin (pelottavaa)
* Teimme ruokapöydästämme välillä pingispöydän
* Ja pari muuta seikkaa, joista ei kehtaa mainita

Aiomme hieman lomailla pyhien ympärillä, jollei sitten riittävän rahallinen väliintulo
keskeytä appeen syöntiä, tai sen sulatusta. Tehkää siis hyvin, ja palataan entistä
parempiin verkkotuotantoihin vuonna 2009, ellei Hasanin intialaiset vie meiltä kaikkea
työtä. Siitä huolestuneina, hyvää Joulun ja Uuden vuoden aikaa,

Viidakkorummun pojat

PS. Keskeytä joulumme tästä

Hyviä ihmisiä

Ohessa Greenpeacen tuottama, 30 minuuttia pitkä leffa heistä, ketkä jo ovat pienillä toimillaan kellistämässä ilmastopeikkoa.


Tulevaisuus alkaa nyt from Greenpeace in Nordic on Vimeo.


Jari, VIIDAKKORUMPU

Mediaa vastaan sen omilla aseilla

Huikeita ovat nämä Yes Menien ideat. Nyt porukan toinen jäsen (Andy Bichlbaum) keräsi ympärilleen koko joukon aktivistiammattilaisia ja he kustansivat 14-sivuisen N.Y. Times Special Edition -sanomalehden, sekä tekivät samaan ideaan oman webbisivun ... molemmat yksi yhteen oikealla ulkonäöllä ja taitolla. Lehdellä oli mukava 1,2 miljoonan (!) painoslevikki.

Lisäksi mukana oli antimainoksia mm. ExxonMobililta ja De Beersiltä. Ensimmäinen mainosti tuulivoimaa, ja toinen pahoitteli timanttiensa aiheuttaneen lukuisia sisällissotia Afrikassa ;)

Tuskin kukaan Suomessa uskaltaisi tehdä samaa HS:lle.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Suomi on ilmastosika

Ja heti perään Vihreästä Langasta. Onni ja ylpeys kesti pari tuntia kunnes...

Suomi sijoittui tänään keskiviikkona julkaistussa ilmastonmuutosvertailussa sijalle 48 yhdessä Ukrainan kanssa. Viime vuonna Suomen sijoitus oli 36.

Risuja Suomi sai etenkin politiikastaan. Suomi on toistuvasti vaatinut metsäteollisuudelleen ilmaisia päästöoikeuksia, vastustanut päästökauppatulojen korvamerkintää, ajanut maksimaalisia joustomekanismeja sekä esittänyt turvetta uusiutuvaksi energialähteeksi.

Vertailun kärjessä olivat Ruotsi, Saksa ja Ranska. Mukana oli 57 maata, jotka yhdessä kattavat 90 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Miten tämä on edes mahdollista? Tule apuun Al.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Hats off to Martti Ahtisaari

(Kuva: Helsingin Sanomat)

Juuri nyt tuntuu taas hienolta olla suomalainen.

Vaikka luenkin Voima -lehteä vakituisesti, en jaa sen näkemyksiä kuin osaksi. Marraskuun lehden artikkelissakin Ahtisaaresta tuntui siltä, että lehden päätehtävä on kaikista ja kaikesta kirjoittaa pahaa. Joskus voisi asiat pitää asioina. Yli 30 vuotta rauhantuomarina ympäri maailmaa toiminut Martti Ahtisaari on melko hieno mies. Omalla listallani nousi nyt Johan Galtungin rinnalle.

"Rauha on tahdon asia"
Martti Ahtisaari

(Tee tässä nyt sitten lisää webbikampanjoita...)

Jari, VIIDAKKORUMPU

Hieno banneri (kyllä, luit oikein)

Harvoin tulee katsottua, saati kehuttua banneria, mutta nyt on hieno. Klikatkaapa kuvaa, joka vie teidät Yahoon peliosion etusivulle.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Kuluttaisin jos pystyisin

Korppikotkat rääkyvät karavaanimme yllä, intiaanit vilkkuvat jo puskista, vaan eipä hätää Suomen kansa, jos vaan rahan palamaan pistätte.

Oih mitä talousjournalismia meillä Suomessa harrastetaankaan, ja mikä upea yhteiskuntajärjestelmä meillä täällä! Ainoa tapa nousta taas Pisa- & Kisatutkimusten kärkeen on kuluttaa rahaa! Kansankynttilät ja YO-Larvannot ovat nyt oikeasti huolissaan: eikö Matti kuluta ja eikö Liisa liho?

Järjestelmässämme on hyvät herrat ja rouva pienen pieni pulma: Mihin helvettiin tässä pitäisi rahaa pistää, kun lähes kaikilla on jo kaikkea?

Palvelut ovat ainoa tie ja keino. Siinäkin on vain se vika, että a) Suomessa ei ole palvelua, ja b) se ei-palvelu on vielä sikahintaista. Esimerkkejä:

- Hyvä ja maukas ravintolailta kahdelle - huonolla palvelulla, 118€

- Parkkimaksu jääkiekkopeliin, 5€

- Tunnin hieronta, 98€

- Taksimatka n. 3km, 15€

- Pitkä olut ravintolassa 6,50€

- Passin uusiminen, 48€ + valokuvaamon kuvat 20€

- Myöhästyvä ja epäluotettava remontti-reiska, 48€/tunti

- Naisen kampaajalla käynti, 65€

Mitä siis tehdä? Hieman kyllä pelottaa, koska rakenteemme ei kestä montaa minua.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Downshifters

Olen perustamassa virallista yhdistystä Suomeen. Yhdistyksen nimi on Downshifters Finland, ja se antaa vinkki- ja keskustelukanavan niille, jotka:

- ovat huomanneet omien elämän arvojensa muuttuvan, ja haluaisivat lähteä seuraamaan uusien arvojen viitoittamaa tietä

- ovat jo muuttaneet elämäänsä uusien arvojen mukaiseksi, esim. asunto pienempään, turhasta tavarasta luopuminen, kiireisen työn vaihtaminen, jne.

Eli lyhyesti sanoen downshifter vaihtaa rahan ja kunnian perässä juoksemisen parempaan elämään.

Avasin jo Facebookkiin rekryryhmän jonka tarkoituksena on kerätä ko. aiheesta kiinnostuneet yhteen, koska uskon meitä olevan Suomen kokoisessa maassakin melkoisesti.

Jari, VIIDAKKORUMPU

Etiikka ja moraali työelämässä

Kaksi suurta muutosta tulee siinä vaiheessa, kun kasvaa lapsesta aikuiseksi ja astuu työelämään. Ne ovat etiikan ja moraalin käsitteet. Niitä kovin harva yritys tunnustaa miksikään, saatika arvoikseen. On kyllä luottamusta, kunnioitusta, rehellisyyttä ja muuta bullshittia seinäplakaatit piukassa.

Selkeimmät esimerkit otsikon mainitsemien sanojen puutteesta ovat vain rahan vuoksi tehdyt yrityspäätökset, kuten esim. eräs entinen Helsinkiläinen mainostoimistosuuruus, joka ilmoitti tekevänsä täst`edes kaikki digituotantonsa Intiassa.

Päätös on herättänyt (tietysti) melkoista keskustelua alan sisällä. Minusta siinä ei ole mitään muuta "kummallista" kuin se, että uutinen koski ensi kerran (julkisesti) mainonta-alaa, joka alana on herkkyydessään vertaansa vailla. Herkkyys puolestaan johtuu siitä, että muutaman vuosikymmenen alaa hallinneet tavat, etuoikeudet ja tottumukset ovat digitaalisuuden myötä ropisseet historian suureen kirjaan. Enää ei hedelmäkoreilla juhlita. En tosin tunne ko. yrityksen toimintatapaa, mutta väkisinkin tulee mieleen se, että projektikohtaisen katteen putoaminen alle 60% on alkanut vaivata...

Odotan mielenkiinnolla, miten suomalaiset yritykset ylipäänsä saavat liiketoimintansa kulkemaan, kun jo nyt haasteelliset asiat, kuten mm. seuranta ja jälkihoito ovat retuperällä, vaikka tuotanto istuisi vain kiviseinän toisella puolella.

Jari, VIIDAKKORUMPU