(kuva Plaza-sivuilta, ottajana Henri Lassander)Kesän aikana tuli nähtyä muutama musiikillinen ikoni, kärkipäässä Neil Young (eilen) ja Bruce Springsteen. Molemmilla hyvillä keikoilla oli se yhteistä, että painopiste oli sisällössä eikä kuorissa. Karu visuaalisuus korvautui upeasti sillä, että tietää miten vähästäkin saa oikein käytettynä vaikuttavaa.
Neil Youngin keikalla oli paras esimerkki moisesta: encorena kuultiin Beatlesin kuolematon A Day In The Life, jonka kertsi kuuluu "Id like to turn you on!", ja se tosiaan tapahtui. Neljä suurta spottia käännettiin roudarien toimesta valaisemaan koko Hartwall Areenan täysi, ekstaasissa oleva yleisömeri samaan aikaan kun Niilo-setä huusi hapsut tuulessa vipattaen täysillä tuota "I'd like to turn you onia". Upea huipennus hienolle keikalle.
Vanhuus ei tule yksin, eikä näemmä ilman kokemuksen tuomaa dramaturgian tajua. Joskus omissakin hommissa voisi miettiä suoraviivaisemmin: Se missä pihvi on, olkoon se toteutuksen keskiössä aina!
Jari, VIIDAKKORUMPU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti