Vielä on paljon markkinointiesimerkkejä, jossa toimiston AD määrää edelleen lähes Pol Pot -maiseen tapaansa, millaiselta "asiakas näyttää ja maistuu sille suurelle yleisölle". Fontti on se, mistä ko. AD pitää juuri sinä hetkenä, väreihin ei kosketa, ja marginaalit tekstilaatikon ja kuvan välissä ovat 0,25, tai loppuu kaikki mielenkiinto.
Paljon on tehty hienoa markkinointimateriaalia kun vain yksi on se päämäärääjä, vain se yksi on meitä hallinnut. Yhdeksän tapausta kymmenestä muokkautuu lopputulemaansa kuitenkin siten, että "korjauksiin" ovat vaikuttaneet asiakasyrityksen markkinoinnista vastaavan aviomiehen saunassa latomat kommentit, isosiskon aina jyrkkä ja tuomitseva mielipide, sekä "testauskierros" firman kahvipöydässä.
Miten suhtautuvat kaikki maailman vahvatahtoiset yksinvaltiaat, eli markkinoinnin ammattilaiset, kun eteen liukuu digitaalisuuden mukatietävä, suuriin tietokantoihin ja ristikkäisanalyyseihin perustuva toimintatapa? Menevätkö AD:t ja markkinointipäälliköt jättiläispandan ja lumileopardin viitoittamalle tielle elon marginaaleihin? Sillä "uusien tapojen mukaisesti" mainosviestin koko sisältö näytetään esim. sivuston kävijälle sadoin eri variaatioin. Tärkeää ei ole tyylikkyys, vaan purenta. Jollei mainos aiheuta kävijän reagointia, se on huono.
Voiko mukatieteellinen*, erilaisiin segmentointeihin ja analyyseihin perustuva markkinointi valloittaa maailman seuraavien vuosikymmenten kuluessa? N.Y. Times kertoo, että keinoja kehitellään täyttä päätä:
“The traditional creative process right now is not structured to essentially deliver hundreds of permutations, or hundreds of ideas for messaging”.
Suomessa tosin 90% digitaalisesta mainonnasta on edelleen "ne viisi erikokoista banneria, max. 30kt/ kpl".
Itse en usko enää bannereihin, mutta en usko yleispäteviin tietokantaratkaisuihinkaan. Uskon siihen, että asiakkaalla pitää olla ylivertainen tuote verrattuna kilpailijoihinsa. Sille kun tekee mainoksen, paperisen tai digitaalisen, se myy varmasti. Lisäksi uskon, että ihmiset, jotka pitävät yrityksen tarjoomasta niin paljon, että antavat sille tietonsa ilmaiseksi, heitä pitää helliä ja palkita, eli lue: PAL-VEL-LA). Se, ketä sen tekee, voittaa aina.
(Mukatieteellinen -sana johtuu omista kokemuksistani kohdeanalyysien vielä liian ohuissa perusteissa, jotta niitä voisi täysin sydämin perustella tieteellisiksi)
Jari, VIIDAKKORUMPU
