27. syyskuuta 2007

Kohti suljettuja verkkoja.

Hei me facebookkien, linkedinnien ja myspaceien jäsenet. Kannattaa lukea oheinen, Pinseristä löytyvä varoituksen sana.

Luulen että ko. palvelut ovat jo matkalla sinne mitä tuleman pitää, nimittäin suljettuihin verkkoihin. Miksi ne olisivat vain yrityksille materiaaliensa jakamiseen? Miksei ystäväporukalle, suvulle, yhdistykselle, kerholle? Tai uusille yritysmalleille, joissa monta pientä muodostaa yhden suuren yrityksen?

(jälkipostaus)...jumalauta silti: Facebook alkaa silti, kaikesta huolimatta, vääntää mua mattoon...

Jari, VIIDAKKORUMPU
"lievän suuruuden alarajoilla"

24. syyskuuta 2007

Yritysten yhteisöllisyydestä ja ekologisuudesta.














Nämähän termit ovat markkinoinnissa nyt ns. tapetilla kohdennetun markkinoinnin ohella.

Henkilökohtaisesti moisia suunnitelleena ja toteuttaneena tohdin nyt kertoa oman mielipiteeni asiasta.

Itse kuulun seuraaviin vapaisiin yhteisöihin: smart-klubi (auto, valitettavasti), jatkoaika (jääkiekkoaiheinen foorumi), ja lukuisiin muihin joko musiikki- tai kirjallisuusalan erikoisryhmiin. Clue löytyy sanoista vapaa ja erikoisryhmä.

Kun yritys haluaa olla hip, niin siitä käytännössä tulee helposti vaan hop. Julkaistaan ”mukablogeja” ja ”mukafoorumeita”, mutta ei olla intohimolla niitä kehittämässä ja niistä huolehtimassa. Syy ja seuraus-suhde ovat selvät – ei sydäntä, ei uskottavuutta. Ennen pitkää moiset hankkeet kuolevat välinpitämättömyyteen.

Maailmaltakaan en nyt heti keksi todenmakuista, tahi käyttäjien kesken toimivana pidettyä yhteisöä, saatikka sitten Suomesta, jossa ei uskalleta muutenkaan mitään. Eli älä lähde jollet ota sitä todesta. Hattua voinen muutamille yritysbloggaajille nostaa: tämä ja tämä toimivat.

Oikeastaan sama pätee ekologisuuteen, joka käsitteenä toki on supertärkeä ja jalo itsessään, ja asia jolle onneksi tehdään jo jotain. Pelkäänpä silti, että tuloillaan on n-kappaletta ”mukaekologisia” businesskampanjoita, joissa tuskin nähdään varsinaista muutosta yrityksen varsinaiseen toimintaan. Etenkin tulevat joulutervehdykset – siellä kuulkaas jääkarhut sulaa. Toivottavasti olen väärässä.

Jutun pointti on tämä: yrityksen arvo nousisi, jos se uskaltaisi kohdata ihmiset rehellisesti, vikoineen päivineen. Tuollainen pitkän juoksun ajatus vaan kuuluu menneisyyteen nykypäivän pörssiyhtiöiden keskitiepuurossa, jossa varotaan ihan kaikkea, koko ajan, ja kaikkien kanssa.

Pienissä yrityksissä ei ole varaa olla epärehellinen, mauton, tai muovinen. Voi tulla noutaja aika nopeasti. Tosin liian erottuva tai rohkeakin saa helposti pellen maineen. Kaiketi paras yritys on sellainen kuin paras ihminenkin: oma itsensä mutta avoin, hyväkäytöksinen ja peruskiltti.

Jari, VIIDAKKORUMPU
"lievän suuruuden alarajoilla"

Soititte juuri nyt pahaan aikaan.

Mikä on wc-paperin loppumisen jälkeen toiseksi ärsyttävintä - aivan, puhelinmyynti.

Katkaisin, tai luulin katkaisevani puhelinmyynnin puhelinnumerooni puolisen vuotta sitten. Olikohan sen sittemmin lopetetun median (www.lomake.fi) alla puhelinmarkkinoijien yhteisöllinen guerilla-palvelu, sillä sen jälkeen puhelinmyynti puhelimeeni kymmenkertaistui. Ja mikä ovelinta, soittajilla oli lähes aina ns. normaali gsm-numero, jolloin luulin hänen olevan a) asiakas, b) kaukotuttava tai c) ystävä, ja vastasin aina iloisesti.

No nyt tein prosessin uudelleen soittamalla suoramarkkinointiliiton palvelunumeroon (0600 13 404 ma-pe 8.30-18.00 (0,39 EUR/min+pvm). Kestää kuulemma 1-3 kuukautta että menee kaikista rekkareista läpi, ja kestää kolme vuotta kerrallaan. Jos toimii, niin on paras mainosteko ikinä...tai toiseksi paras: kaikille mainonnan suunnittelijoille ilmaisvinkki: jos suunnittelet jollekin wc-paperin valmistajalle huippukamppista, lätkäise wc-paperipaketin ostajille tuo puhelinnumero kylkeen: "Nyt kuusi rullaa wc-paprua, ja puhelinmyynnin lopetus kaupan päälle"!

Ja valehtelin teille puhelinmyyjät, soititte aina väärään aikaan.

Jari, VIIDAKKORUMPU
"lievän suuruuden alarajoilla"

11. syyskuuta 2007

Syksyn tärpit.

Palatkaamme taas johonkin muuhun kuin virtuaalileikkeihin, nimittäin kuvaan ja musiikkiin. On jo tovi viime vinkeistä, joten ohessa uutta listaa hyvästä:

Eppu Normaali - Syvään Päähän
- On niin Eppua että... mutta rouheata sellaista. Sedäthän jatkaa heilua. Ja ne sanat! Martti Syrjää ei syrjäytetä. Tuntuu jopa oudolta tuntea "suomirokin suuriin setiin" suurta yhteen kuuluvaisuuutta.

Manu Chao - La Radiolina
- Maailman ympäri voi matkata myös näin. Vanha globaalipunkkari laulaa seitsemällä (!) kielellä 21 biisiä, jotka keikuttavat sinut läpi seinien sinne missä perunaa ja punaista tupaa ei näy. Suosittelen muutakin tuotantoa.

M.I.A. - Kala
Tämä intialaisenglantilainen ihmenainen on pakko kokea - seassa on ihan kaikkea ja kaikki. Uusi Madonna ja paljon enemmän. Rankempaa kuin 99% ns. rankasta musiikista.

Louis C.K.
Standupin uusi "se". Puhuu niistä asioista mistä ei puhuta. Vatsa tosin ei kestä sitäkään minkä häpeä sallii.

Wallander - tv-elokuvat
Afrikassa asuvan, kirjailija Henning Mankellin loistavaan dekkarisarjaan perustuvaa BBC-tasoista ruotsalaista tv-tuotantoa. Kyllä suomalaisilla on vielä matkaa. Tulee tosin vain maksukanavalta.

Jari, VIIDAKKORUMPU
"lievän suuruuden alarajoilla"

Miten heittää (taas) vessasta alas miljoonia euroja?

Helposti. Kun palvelu on tätä tasoa:

Soitin eräälle suurelle teleoperaattorille. Syy oli se, että tiloissamme olevan toisen yrityksen lankaliittymälasku tuli Viidakkorummun nimellä meille. Olen nyt samasta syystä soittanut heille jo kolme kertaa, että vaihtaisivat tuon laskun "omistajan". Jonotin tälläkin kertaa sen 32 minuuttia kunnes puhelimessa vastattiin ja reaktio/vastaus oli uskomattoman käsittämätön:

"Voin kyllä vaihtaa tuon omistajan seuraavaan laskuun, mutta siitä tulee 25 euron vaihtomaksu."

Siis he vaativat että sekoitan kirjanpitomme maksamalla toisen yrityksen laskun, ja sen päälle rokottavat meitä roimalla lisälaskulla (nimen vaihto järjestelmiinsä kestää varmaan 12 sekuntia)!!!

Voi niitä tahoja, jotka tätäkin yritystä koettavat markkinoida. Ja ajatelkaas montako samanlaista nyky-Suomesta löytyy? Ei se kuulkaas hirveästi auta markkinoida, jos palvelu on täysin luokatonta kautta linjan.

Maalaisjärkeä anyone?

Jari, VIIDAKKORUMPU
"lievän suuruuden alarajoilla"

4. syyskuuta 2007

1 vuoden jälkeen.

Kuten kaikki aloittelevat yritykset, ensimmäinen vuosi tuli tehtyä vähän kaikkea, vähän kaikille. Luonnollista siinä pelossa, jolleivät työt riitäkään. Nyt elämme vahvasti strategian luomisen aikaa (kuulostaa hienolta kirjoitettuna), eli sitä, mitä oikeasti aiomme olla ja tehdä. Ja luonnollisesti kirjoitamme prosessista julkisesti blogiimme – kuinka trendikästä!

On jo selvää mitä olemme: Viidakkorumpu on pieni yritys joka tekee digitaalista viestintää suurille yrityksille. Jo tuo erottaa meidät 99% muista alan pienyrityksistä. Tästä seuraa myös muodostunut sloganimme: ”lievän suuruuden alarajoilla”.

On erotettavissa neljä pääkohtaa siinä mitä teemme:

1) suunnittelemme monikanavaisia, kohdennettuja digitaalisia kampanjoita, joissa on aina Viidakkorumpu -ominaisuus (eli käytetään useita eri medioita samanaikaisesti, käyttäjätietokantoja hyväksikäyttäen ja koko ajan kampanjaa ”seuraten”)

2) teemme ja hallinnoimme laajoja verkkosivustoja oman Portalmaker – tuotteemme avulla (www.akeryards.com , www.mazda.fi , jne.)

3) suunnittelemme ja teemme omia palvelusivustoja (www.vinkkilä.fi ja www.mainoksiakiitos.fi tulevat loppuvuonna eläväksi)

4) suunnittelemme ja teemme yritysgrafiikkaa sekä mainontaa

Historiaan verrattuna nuo kohdennetut kampanjat ovat selkeästi nyt SE juttu. Peran kanssa turistiin, että tuo johtunee siitä että tuotemerkit, eli brändit ovat ”puuroutuneet eri medioihin ja keskinäisiin sotkuihin”, koska joka vaiheessa pitää olla mahdollisimman kustannustehokas (eli halpa). Tämä johtaa siihen että nyt pyritään erottumaan ”tavalla markkinoida”. Eli juuri nyt on coolia lähestyä ihmistä henkilökohtaisesti: ”Hyvä Johannes, oletko kyllästynyt vadelmapuuroosi aamuisin. Olepa hyvä ja klikkaa itsesi sivuille xxx. Sivuille sisään pääset syöttämällä koodin….jne. jne Muista myös kutsua mukaan parhaat kaverisi niin saat banaa…jne. jne.”

Ja ne mitkä puuttuvat ovat tyystin, ovat yritysesittelyt (ehkä hyvä niin). Nyt tehdään korkeintaan 2 minuutin flashesitys, joka maksaa muutaman tonnin. Vielä viitisen vuotta sitten teimme Orion Pharmalle kaksi vuotta valtavaa DVD:tä, ja hinta taisi olla kuusinumeroinen.

Jeps – jos siis haluat jotain muutakin erottautumiskeinoa kuin seksi, seksismi ja hinta – olehan yhteydessä. Me teemme sitä muuta.

Jari, VIIDAKKORUMPU
”lievän suuruuden alarajoilla”