Valheita ja Onnenpekkoja.

(James Nachtwey tilannekuvassa oikealla)

Olen aina ihaillut ja kunnioittanut eritoten niitä ihmisiä, jotka tekevät sitä mitä kokevat että heidän on pakko tehdä. Yksi heistä on pitkään ihailemani James Nachtwey, amerikkalainen kuuluisa sotakuvaaja, josta TV2:n ansiokas dokumenttiprojekti näytti huiman ja järkyttävän dokumentin viime viikolla.

Dokumenttia katsoessa tuli taas mieleen kuinka tämä maailmamme on täynnä ainoastaan valheita ja onnenpekkoja. Me saamme kaikessa rauhassa täällä pohjolan perukoilla puuhata pikku verkkosivujamme, jotka ovat täysin yhdentekeviä missään järkeenkäyvässä sopusoinnussa sen kanssa mitä maailmassa on meneillään, mutta joidenkin pienen tarpeen täyttämisessä lienevät silti onnistuneita (enkä edes aloita Kanervasta enää).

Nachtwey itse sanoo kuvistaan, että hän ei koskaan olisi voinut ottaa moisia, ellei hän olisi kaikille noille kärsiville ihmisille tervetullut. Hän kulkee hiljaa, ei puhu juuri mitään ja tekee vain työnsä avoimin sydämin. Kuvauksen kohteet tietävät (ja sen näkee kuvista), että James vie heidän viestinsä edes jonnekin ulos, sinne missä asiat ovat paremmin.

Joskus kun on joku "täysin järjetön säätö” päällä, voi ehkä miettiä onko se sittenkään niin hirveää olla täällä ja säätää pikku-pikku-bittejä ojoon.

Wikipediassa lisää tästä upeasta ammattilaisesta hirveässä työssään.

"Kun kunnianhimoni ylittää myötätuntoni, olen myynyt sieluni" - James Nachtwey

Jari, VIIDAKKORUMPU