Viidakkorummun menneisyys ja tulevaisuus, osa 2

Pysähdyin ja mietin kesän. Join myös ehdottomasti liikaa, eritoten Bushmills-Baileysia 50/50 -suhteessa, jäillä … mmmm shiiiiiiiiiiiiiiiiiiit (The Wire -anekdootti, btw). Päätin, että on aika katsoa y-risteyksestä myös sinne vähemmän kuljetulle aasipolulle.

Kuten aiemmassa postauksessa kerroin, olemme tehneet hirmumäärän duunia muille. Nyt irrotamme 0,9 - 2,3 henkeä tekemään asioita myös itsellemme. Eli 2,7 – 4,1 meistä auttaa edelleen muita. Suhdehan tulee joustamaan, sillä yritys ei voi toimia ilman rahaa.

Tuo päätös syntyi siksi, että jos muille (niille, ketkä meille jalosti antavat työtä) tulee ongelmia, me kaadumme, sillä meillä on hyvin vähän suoria asiakkaita. Emme ole niitä ottaneet, koska ei muita auttava voi syödä kummallakin kädellä. Ja tärkeämpänä vielä se, että asiakkaan hyvänä pito vie aikaa, jota meillä ei ole riittävästi tarjota.

Mitä me sitten alamme tekemään? No, minulla on aina ollut pieni vika päässä. Se ilmenee eritoten juoksulenkeillä. Joku puhuu siellä kun juoksen. Käymme ihan sujuvasti dialogia sen ”jonkun” kanssa, vaikka mitä samalla kuuntelisin. Edes Bad Religion ei auta. Se hemmo puhuu silti.

Vika on tuottanut yli 10 raakaideaa viimeisen 5-6 vuoden aikana, joista sinä aikana vain yksi on toteutunut jonkun muun tekemänä. Nyt alan jalostamaan noita raakaideoita käsikirjoituksiksi, joita sitten Viidakkorummun poppoon kanssa puhumme teknisiksi sovelluksiksi.

Ensimmäinen niistä näkee (cross my fingers blaa blaa) beta-versiona päivänvalon marraskuun alussa. Se tulee antamaan mainonta-apua eritoten pienille yrityksille, jotka muut ovat hylänneet, koska niillä ei ole rahaa ja keräämään roskamainoksiin vittuuntuneet puunhalaajat yhteen. Se on alkuvaiheessa vielä tietokone-netti -painotteinen, mutta valmiina sen ensisijainen käyttölaite on älypuhelin, tai tablet-kone, miksi sitä silloin kutsutaankin.

Toisena tuutinreunalle astuu melko jämähtäneeseen rekrytointikäytäntöön luotu apuri, mutta siitä en kerro edes omille pojille ennen ensimmäisen valmistumista.

Ihan rehellisenä tavoitteenamme on saada omista sovelluksista ensi vuonna kasaan jo 20% koko liikevaihdosta. Jollei saada, meillä on silti jäljellä se mitä olemme jo yli kolme vuotta onnistuneesti tehneet – apumme muille.

Tähän yhteyteen sopii pikku vinkki yhtä hyvin kuin työttömyysturva yrittäjille:

Jos olet meidän mielinen, apinallinen henkilö, rahoittaja, tai ihminen, voit ottaa yhteyttä jari@pikkuapuri.fi, mikäli sinulla on hyvä idea, joka kaipaa toteuttajaa, tai liikaa rahaa, joka kaipaa järkevää tuhlaajaa. Sillä kaikkihan lähtee kahden ihmisen kohtaamisesta: lentokentät, avoliitot, tulppaaniviljelmät ja sodat. Moisen luin joskus Johan Galtungin kirjasta, ja se kaveri oli ns. ytimessä.

P.S. Päätin vielä julkaista kolmannenkin osan tästä sarjasta. Siinä käyn läpi uusia mielenkiintoisia yrityksiä, jotka yrittävät kulkea vaikeassa, busineksen ja ekologisuuden ja muun hyvän välissä.

Jari, VIIDAKKORUMPU