Enalan Juuso kirjoitti Zeelandin blogissa hienon avoimesti kipeästä asiasta, eli asiakkaasta luopumisesta. Olen itsekin kokenut vastaavan tilanteen: asiakas alkaa kaivata "enemmän ja parempaa" entistä huonommilla briiffeillä, tekijät turhautuvat asiakkaaseen ja projektien sekavuuteen.
Usein asiakassuhde lopahtaa jo henkilövaihdoksien kautta. Suhde toimii siis pohjimmiltaan muutaman tai vain kahden ihmisen biorytmiikan tahtiin. Jos toinen lähtee uusiin haasteisiin ollaan heti ohuella jäällä. Ja lähes aina nuo kaksi ihmistä ovat ne ketkä oikeasti hoitavat asioita, eli molempien tahojen projektivastaavat.
Osittain tuosta syystä olen viimeisen vuoden koittanut muiluttaa itseäni varsinaisista projekteista sivummalle. Viidakkorummussa asiakas pääsee lähes heti keskustelemaan tekijän kanssa.
Tämä on erittäin tärkeää jo siksi, että projekteja tehdään koko ajan liian nopeasti. Aikaa erillisiin testaamisiin tai korjauksiin ei enää ole. Korjaus ja testaus tehdään tekemisen yhteydessä, vanhasta tietotaidosta ja kun palvelu on jo auki/ live. Siksi on paras päästää molempien osapuolten tekijät heti keskusteluyhteyteen. Samalla tekijät pääsevät harjoittamaan ja hiomaan projektinhallinta- ja asiakassuhdetaitojaan. Ainakaan näin pienikokoisessa yrityksessä ei ole varaa pitää erikseen johtajaa, projektivastaavia ja tekijöitä. Tekijä on asiakasvastaava siinä missä hopeaselkäkin. Ja meillä palkatkin on samat, rooleista viis.
Jari, VIIDAKKORUMPU
Miksi ravata, kun voi verkossa tavata? Olemme verkkoa kutova omatuntotalouden oppilas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti