22. lokakuuta 2009

Verkkopankkien käyttöliittymistä

Hyvä tuote tai palvelu yhdistää hienon designin, kolean maineen ja hyvän käyttöliittymän. Nordean henkilö- tai yritysasiakkaiden solopankissa ei ole mitään noista, mutta niitä joutuu silti käyttämään kymmenet- tai sadattuhannet suomalaiset joka päivä (paino sanalla joutuu).

Ymmärrän, että pankissa pitää olla tietoturva-asiat kohdillaan, mutta ei se silti tarkoita, että sinun pitää esim. klikkailla kuusi kertaa, jotta pääset laskun maksamiseen. Tuntuu siltä että jokaisen päivityksen jälkeen palvelu menisi vain huonompaan suuntaan?

Onhan tämä toki sellaista Louis C.K:n "My windows are facing south" -tyyppistä, yltäkylläisen länsimaalaisen valittamista, mutta jos joku pankki kehittäisi esim. Balancionin suuntaan verkkopalveluaan, olisi menestys taattu.

Saas nähdä saako Balancion ensin vakuuttavuutensa ja turvantuntunsa sille tasolle, että ihmiset siirtyvät mielummin heidän asiakkaikseen? Jos olisin Nordean tuotekehityksessä, alkaisin asap piirtää puhtaalta pöydältä 2010-luvun pankkipalvelua. Tekniset rajoitteet eivät saa enää määrätä ns. käyttäjäevoluution ja käytön mielekkyyden rajoja.

Jari, VIIDAKKORUMPU

4 kommenttia:

  1. Anonyymi14.41

    Balancioniin en ennen ole törmännyt, mutta Tapiola-pankin verkkopalvelussa on ilman lisämaksua käytössä Oma Talous -sähköinen tilikirja. Sen avulla on helppo seurata mihin rahaa oikeasti menee; asumiseen, autoon ruokaan jne. Pankkikorttimaksut voi liittää joko yksittäiin tai kytkeä pysyvästi tiettyyn lajiin, esim. Siwa ruokakuluihin ja Teboil autokuluihin. Samoin laskuja maksaessa voi valita mihin luokkaan maksu kuuluu. Kuluja voi seurata listana tai graafisesti.

    Ei mikään täydellinen tilikirja, mutta erinomainen apu ja herättelee välillä - että paljonko menee rahaa vaikka ravintolassa syömiseen =)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi14.42

    Balancioniin en ennen ole törmännyt, mutta Tapiola-pankin verkkopalvelussa on ilman lisämaksua käytössä Oma Talous -sähköinen tilikirja. Sen avulla on helppo seurata mihin rahaa oikeasti menee; asumiseen, autoon ruokaan jne. Pankkikorttimaksut voi liittää joko yksittäiin tai kytkeä pysyvästi tiettyyn lajiin, esim. Siwa ruokakuluihin ja Teboil autokuluihin. Samoin laskuja maksaessa voi valita mihin luokkaan maksu kuuluu. Kuluja voi seurata listana tai graafisesti.

    Ei mikään täydellinen tilikirja, mutta erinomainen apu ja herättelee välillä - että paljonko menee rahaa vaikka ravintolassa syömiseen =)

    VastaaPoista
  3. Hei Jari,

    Tarkkanäköistä tulevaisuuden visiointia ;)

    Itse näen, että verkkopankkien evoluutio on tapahtumassa tässä ja nyt, tästä esimerkkinä Microsoftin ja Citybankin yhteistyö, jonka tarkoituksena on rakentaa nimenomaan tulevaisuuden verkkopankkia, joka yhdistää oman talouden hallinnan käyttäjälähtöisesti ja pankki- ja finanssisektorin tarjoaman samassa käyttöliittymässä. Mint.com aurasi tietä meille, jotka ovat lähteneet rakentamaan palvelua nimenomaan kuluttajan arjen prosesseista (todelliset tarpeet) käsin riippumattomuuden sietämätön keveys voimavaranamme.

    Uskon ja toivon, että suomalaispankit ohittavat kerralla nämä kehitysvaiheet 2-3 (alla), jotka on jo käyty hitaasti, mutta kiihtyvällä tahdilla läpi esimerkiksi USA:ssa:

    1) Maksuliikenne konttoreista verkkoon: laskujen maksua ja muuta, missä raha vaihtaa paikkaa. Tässä vaiheessa elää suuri joukko suomalaisiakin pankkeja vielä toistaiseksi.

    2) Maksuliikenteen päälle aletaan liimata oman talouden palvelualustoja, mm. tilitapahtumien luokittelua eri kategorioihin ja kivoja graafeja havainnollistamaan sitä, mihin rahat menevät. Tässä salkussa on jo muutama suomalainenkin pankki. Puutteena tässä se, että yhden pankin datalla ei rakenneta täydellistä piirakkaa kuin niiden talouksien osalta, jolla on vain yksi pankkisuhde ja siihen liitetty 1 pankkikortti.

    3) Markkinoille tulee uusia toimijoita, jotka toimivat jonkin sortin integraattori-aggregaattoreina, ydinfokuksessaan kuluttajan arjen talous ja se kokonaisuus, missä me yksityishenkilöinä elämme. Tällöin pyritään piirtämään "kodin talouden koko kuva". Yksittäisen pankin on tätä jo nykyisellään lähes mahdotonta piirtää, sillä normiperheellä (tarkastelussa perhe, ei yksilö) on yli 1 pankkisuhde, yli 1 maksukortti, useita lainoja, pahimmillaan pikavippejä ja kulutusluottoja siellä ja täällä. Tässä vaiheessa ollaan mm. USA:ssa, missä Mint.com ja kumppanit ovat auranneet tietä meille eurooppalaisille. Riippumattomia syntyy kuin sieniä sateella, tämän olen saanut viimeisen vuoden aikana omin silmin havaita.

    4) Seuraava kehitysvaihe on se, että tämä kuluttajan talouden kokonaiskuvan riippumattomat toimijat (esim. Mint ja Balancion) ja verkkopankki liitetään yhteen saumattomasti. Tässä siis jo Citybank ja Microsoft ovat USA:ssa tulleet kaapista syyskuussa 2009, vain 1 kk sitten. Tämä vaatii sen, että itse dataa ei jaeta pankkien välillä, vaan kaiken ytimessä on kuluttaja: hänelle se kokonaiskuva maalataan.

    Uskon, että suomalaispankeilla on mahdollisuus ohittaa kohdat 2-3 ja siirtyä suoraan kohtaan 4.Kaikkialla maailmassa tämä kaikki on alkanut itse asiassa vasta 09/2007, kun Mint lanseerattiin. Sitäkin ennen esim. Intuit ja Microsoft olivat touhunneet samalla sektorilla jo vuosia, mutta ko. palveluiden käyttökokemus oli niin heikko etteivät ne lentäneet. Mint ostettiinkin alan pioneerin toimesta n. kk sitten 170 miljoonalla dollarilla.

    Toivottavasti me voimme nopeuttaa suomalaisina tätä prosessia. Muistetaan, että Suomessa oltiin ja ollaan sähköisen maksamisen ja verkkopankkien osalta edelleen etujoukoissa, verrataan meitä mihin tahansa markkinaan. Suomi voisi olla edelleen pioneeriasemassa; rakennetaan maailman paras verkkopankki-infrastruktuuri, jossa käyttäjä on keskiössä. Pienuutemme mahdollistaa nopeat liikkeet, sillä esim. USA:ssa pelkän pankkirajapinnan rakentaminen vaati Mintin taustalla olleelta Yodlee-aggregaattorilta yli 3 000 eri pankin integraation. Meillä Suomessa on 11 pankkiketjua ja näillä vain 5 järjestelmää. Pankki-ihmiset voivat tarkentaa lukuja, jos on tarkennettavaa.

    Pilke silmäkulmassa ja rohkeisiin liikkeisiin kannustaen,

    Jussi Muurikainen
    perustaja / toimitusjohtaja
    Balancion Oy

    VastaaPoista
  4. Kiitos Jussi täysin tyhjentävästä kommentista ;)

    Kuulostaa hienolta ja hyvältä, joten jään odottelemaan.

    Ja menestyksekästä jatkoa myös sinne!

    VastaaPoista