On pakko palata aiempaan postaukseen (Sounion kommentit aiheesta), koska juttu on kuuma.
Viidakkorummun osalta kokemukset suurtenkin suomalaisyritysten sosiaalisissa medioissa olemisesta, saatika niiden käyttämisestä, on lähes nolla. Yritykset tekevät itse Facebook-sivut, joissa ei usein ole sisältöä ja faneja "pakosta" muutama kymmenen. No on se kirjaimellisesti "sosiaalisessa mediassa olemista".
Kun oikein rehellisesti mietitään, miten pelokas, jäykkä ja sisäänpäin kääntynyt yritys (joita Suomessa riittää) voisi hyödyntää rentoa, rehellistä ja interaktiivista mediaa, sisältyy vastaus jo kysymykseen.
Eli jollei ole kakkua, ei sitä mansikoilla kannata koristella.
Aivan toinen juttunsa ovat nuorekkaat yritykset, joihin itsemmekin luemme. Meidän markkinointi ja "oleminen" on 99% sosiaalisten medioiden kautta imevää. Vielä hurjempi strategia on design-, peli- ja muilla vielä nuoremmilla yrittäjillä. He ovat kasvaneet sosiaalisiin heimoihin ja kaveripiireihin ennen virtuaalisia versioita. Ne ovat sosiaalisia hang around paikkoja, joille suurempi ongelma on saavuttaa vakaata kassavirtaa.
Eli on olemassa suuri sukupolvien kuilu, jonka vain aika ajaa kiinni. Toisilla ei ole rentoutta, toisilla ei ole rahaa.
Itse en lähde (paitsi kassavirran parkuessa final countdownia) suunnittelemaan sopimattomalle, eli liian jäykälle organisaatiolle ratkaisuja sosiaaliseen mediaan, ellei yrityksessä ole tehty sisäistä päätöstä muuttaa olemustaan ja käytöstään myös siihen suuntaan.
Jari, VIIDAKKORUMPU
Miksi ravata, kun voi verkossa tavata? Olemme verkkoa kutova omatuntotalouden oppilas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti